Niin se vaan alakaa kevätkin tänne tulemaan...Hitaasti ja varmasti.
Tällä viikolla meillä loppu potkurikelit...tai onhan tuo meijän piiiiiiiiiiiiiiiiiitkä kotitie potkuri kunnossa...mutta tuo meijän lenkkireitti alakaa olleen niin sula,etten kyllä JAKSA millään tuota annea siinä ennää vettää...se on lihonut (äläkää kertoko sille ;-) ...ku se kuvittelee jottain IHAN muuta )

Arvatkaa minkä kuulosta on anne kielenkäyttö kun se ajaa tätä paikallisraitio tietä pitkin...en kehtaa sanua,ku lapset käy tätä lukkeen....se on vähän tähän tyyliin #¤%&/((...on muuten makiat urat


Ohan se peilikirkas...ja sulaminen kestää piiiiiiiiiiiiitkään



Met tehtiin tuossa viikolla mahtava hiihtoreissu tuonne Jääkärinpolulle.Oli aivan tajuttoman hieno ilima...Aurinko paistoi,eikä ollu edes sääskiä haittona :-D ...onneksi MINÄ olen niin hyvä suunnistaan niin löydettiin se oikea kelekkareitti...Ku tuo yks ei ole vieläkään saanut sitä karttaa hankittua....hiihdettiin kolome tuntia henkeä salpaavassa hiljaisuudessa...kenenkään häiritsemättä.




No...oli se mullaki vähän hakusassa se reitti aina välillä...mutta ku tuolla ois ollu yks uus hieno mun keppikokoelmaan...JOTA en kuulemma saa enää kartuttaa...



Ja tottakai parasta oli retkessä oli makkaranpaisto...löydettiin tää laavu...jota me voidaan kesälläkin käyttää....Pittää vaan pyytää Mona ja Viskikin mukkaan...nekin tykkäis....Oli muuten harvinainen paikka,että siellä oli puita,kirveet ja muutaki laavulle kuuluvaa...eivät olleet kadonneet vääriin reppuihin...Se on meillä täällä korvessa ihimiset vielä rehellisiä.

Mää sain muuten taas huuattaa Annea oikein kunnolla...tossa yks ilta mentiin käymään pihalla...Mää vaan tuijotin tonne pimmeyteen ja murisin niin syvältä kun minun rinnasta vain voi murista.Jo kuulkas toi yks rupes lähenteleen...papatti mulle,ettei tartte olla vainoharhainen....Jo,sillä aamulla muuttu ilime kun mentiin käymään aamulenkillä....Oli muuten aikas pitkällä askeleella olleet jäljet tuossa toisella puolella tietä...mennen sitten tuon "hyvin" hoidetun tien yli meijän puolelle...no,me käytiin sitten lumikenkien kanssa katsomassa mihin ne meni.Oli sillä kaverilla ollu näläki matkalla.Oli jäänyt evästä vähän tuonne reitin varteen.No,toi ykshän heti tutki netistä jälkien kuvia,ja askeleen mittoja...Jostakin sudesta tms. se höpisi...Mää veikkaan,että se oli ollu joku dinosaurus piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkällä askeleella.Ku meillähän on täällä muutenki niin hauskoja eläimiä.....vai oottako koskaan nähäneet ....Päätöntä Oravaa bodaamassa männynoksalla....

No...nyt ootta sitäki kokemusta rikkaampi :-)

Me tuossa keskiviikkona istuskeltiin portailla...Anne rupes höpiseen mulle jostaki Ankkurista...

Mun oli pakko työntää pää lummeen...etten olis ruvennu kovin nauraan ja loukannu sitä.Määhän tossa alussa sannoin,että se kuvittelee laihtuneensa....ja nyt se sitte luulee tarvitsevansa ankkurin,että pysyis noissa kevään tuulissa maassa,eikä lentäis höyhenen kevyenä tuulen mukaan.Kyllä sillä on pururata kastunut ja pahasti....No...minä sitten TIETENKIN fiksuna miehenä sille etin netistä kuvia...ku enhän mää voi sitä loukata...Ku se on mulle rakas...ainakin ruoka-aikana...ja riippuen siitä mitä on tarjolla :-)

Tää ankkuri olis sille sopiva...PAINAA tarpeeksi....ja tota seuraavaa se vois käyttää juhlakäytössä....on vähän komiampi ja silleen sirompi juhlalainapeitteen kans...


Mutta eihän sille passannu ja sanoi,ettei se ihan tollasta tarkoittanut...OTA nyt siitä selvää...kun ei ossaa edes selekeästi itteensä ilmaista....siis eikö Ankkuri tarkoita tota....

Pyysin selittämään vähän selekeemmin...Kuulemma Pattijoelle...Jossu-tädille :-) oli syntynyt pikku-pentusia...Pinjalle ja Misulle....Misuhan on mun iskä...elikkäs pentuset on silleen mun sisaruksia....Sitten se näytti mulle kuvan....Jossa on viis tyttöstä ja toisena oikialla pentueen mies.


Seuraavana anne näytti mulle tämän kuvan....

Sanoi että se tarkoitti tällästä Ankkuria....ei toi sitä taija pittää maassa,ennemmin se leijuu ton kanssa pilvissä....varsinki jos kovin tota kuvvaa tuijottelee :-) Käskin näyttää lissää....

Kun mää ton kuvan näin niin....Piti ottaa sitä leuvasta kiinni...SIIS molemmista :-D ja katsoa sitä syvälle silimiin ja sanoa...ETTÄ toi mikkään Ankkuri oo...Sehän on VÄTYS......on se noilla vanhoilla ihmisillä vaikiaa tuo ulosanti....ja aatelkaa tota ihimistä mun pittää kestää...Onneksi meille muuttaa 8vkon päästä ankku...eikä ku VÄTYS...jos me sen kanssa sitten saatas toi annenki pururata kuivatettua...vai homehtuuko ne purut,jos ne on kauan kastuneena? Vai pitäskö ne vaihtaa styroksipalloihin...olis sillä ainahi kevyemmät ajatukset...Hmmm...

On se vaan pieni <3 ...ja taitaa olla mammanpoika...KIITOS Jossulle kuvista

Kuulin mää senki,että minun rakas Giga-siskoni saa samasta pentueesta itselleen kans pikku-siskon....sitten meitä onki varsinainen voimanelikko sisaruksia...Gigalle hirveesti terveisiä....ja ilmoittele kun tulet katsomaan pikku-siskoa,niin mää tuun katsomaan sinua! Voin mää ihan pienesti kurkata tota meijän Vätystäkin...en kauheesti,ettei tartu mikkään pentuhaju...noi,vanhat naiset käy niin kuumana siihen tuoksuun...(tarkoitan noita kahta A:ta) huomasin sen kun Viski muutti tänne päin...noitten yksien sieraimiinhan ois mahtunut vaikka koripallo kun ne nuuhki Viski-parkaa.

Rakkaat lapsoset...Teille tullee sitte Vätys-niminen setä....mää en vaan tiiä miten minä kestän nämä 8 piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkääääää viikkoa ton yhen kanssa....

Rakkain terveisin Veltto....

....Sinulle ystäväni siellä "etelässä" :-).....paremmin en osaa sanoa...mutta ymmärrät varmaan  mitä tarkoitan....

Vain rohkeat ja avosydämiset uskaltavat olla haavoittuvaisia
Palkintona on vapaus,rakkaus ja sisäinen varmuus.
uskalla täten olla haavoittuvainen ja avoin.
haavoittuvaisuutesi on vahvuutesi.
Usko itseesi,sillä olet oikealla tiellä!Näet sen...
Tulet myös sen  huomaamaan...että me ystäväsi emme sinua jätä!!!
Koska uskomme samoihin asioihin...joskus on maailmassa tilaa myös sille muutokselle...
se vie vielä aikansa,mutta ME jaksamme odottaa ja toivoa parempaa!
-anne-