Kauaan se kesti...pari kertaa minä siitä jouduin vihjaileen.Varmaan sadan vuoden päästä kun historiantutkijat tulevat tonkimaan tätä meidän tonttia...mahtavat ne ihmetellä tuota keppien määrää joka on haudattu ympäriinsä meidän metsää sammalien ja lehtikasojen alle...olen minä sen verran taas tämän viikon aikana niitä nuotiopuita Annelle kantanut.Sitten se tollo valitsee semmosen päivän meidän nuotioretkelle että sataa vettä...onneksi olen sen verran hyvin kouluttanut sen että saatiin nuotio aikaseksi ja vielä nokipannukahavit keitettyä,vaikka savutti kyllä paljon...tosin se sika söi multa pari nakkia,kun sitä jännitti niin paljon,kun löyvettiin taas tuolta metsästä "jonkun" ylös kaivama männynjuurakko.Yritin kyllä sille tolkuttaa,että ei se karhu ole sitä tehnyt,ja vaikka olisi niin ei se olisi lähelläkään meitä...KYLLÄ tuo vanhus sen verran huohottaa ja pittää meteliä kun se minun perässä tarpoo...että siinä on nuo villit eläimet kaukana...voitte demonstroida sitä ääntä laittamalla tyynyn kulman suuhuun ja huutamalla...välillä kyllä hävettää sen puolesta,mutta onneksi asutaan täällä korvessa niin kukaan ihminen ei sitä kuule.Kattokaa ite kuvasta...tuo mikkään karhun kaivama ole..(vaikka se onkin nähty tästä 5km päässä)



ihan selvästi on vaan liian iso lintu istunut oksalla...tosin oli sitä ympäristöä myllätty muualtakin...mutta jo se on ollu vaikka hirviparvi...en kehtaa sille sanoa,että hirvet kulukee laumoissa...kun se luulee luonnosta tietävän enemmän ku minä...ohan se nähynyt lentävän sammakonki ja nahkahansikkaan...mutta niistä joskus myöhemmin...puistelkaa tekin vaan päätänne kun se ruppee jottain selittään,niin minäkin teen :-D

Tässä minä istun savustettuna...ootellen että toi tollo saa kuvansa otettua...se mennee kyllä noijen kuvien kanssa joskus ihan mahottomuuksiin :-)


Oli muuten hyviä nakkeja...lisäkkeenä perunamuusia,vähän poronkäristystä ja maksalaatikkoa...Se alakaa oppia tuon tarjoilun...vieläkö se keksis tarjoata net kultareunaselta lautaselta niin ois jo vähän niinku minun arvolle sopivaa.Ossaa se kuiteski kahavin keittää...

Tässä on minun melkein viikon vanhoista lapsosista kuva...


On ne kyllä aivan mahottoman ihania...yritin nuuhkutella niitä tuosta näytöstä,mutta tuo yks on käynyt sen sotkemassa niin en saanu mittään hajua niistä....Pittää vissiin tilata taxikyyti Kemmiin,että pääsen livenä kattomaan...eihän tota tolloa uskalla ottaa mukkaan...jää vaan sitten Ulpulle haitoksi...kun ei malta kotio lähtä.

Tässä kuvassa on Äidin onni parhaimmillaan...on Hipalla niin iso hymy,ja tuskin Hippa laittas pahaksi vaikka minä vielä tuohon joukkoon komiaan liittysin...miehän voisin olla vaikka se kaheksas kääpiö...



mutta nyt täytyy lähtä pesseen tuon yhen korvat,kun se on menossa nukkumaan...taas muka sen pittää mennä töihin...mää kyllä luulen,että se on siellä päivähoidossa...on se niin sekava välillä....Hipalle ja lapsosille virtuaalihalauksia aivan mahottomasti.Ja Anne lähettää kans jonnekki...varmaan joo niinku kukkaan tajuais mihin?Mutta kun se ei ole luvannut sitä kertoa,niin en minä sitten voi...