Viime vuoteen verrattuna tähän samaan aikaan ollu aivan huippuilmat ja saatu nauttia sinisestä taivaasta, jossa aurinko hymyilly koko ajan.Eikä ole tarttenut tehä tyhyjän päiväsiä matkoja minnekkään…Onneksi en ottanut sitä vuorotteluvapaata viime vuoden alussa, vaikka silloin edellisenä vuonna sitä aattelin.Oishan se valunu ihan turhuuteen viime vuonna.Jotain sieltä olisi pitänyt ottaa talteen mitä sillon mietti ja hoksas.Osahan on edelleen onneksi tallessa ja hyvässä...siellä HuitsinNevadan luonnossa.

 

Viikonlopun auringossa juostiin siellä ja täällä…tai sitten oltiin sisällä ja kaivettiin vanahoja kuvia koneelta ja etsittiin sitä kameraa...maattiin sohovalla ja liikuttiin hirveesti.

 

Täähän on tirikkikuva pojista, kun olen harjoitellu tuon uuen Paint Shop Pro 00:n kanssa...aika hyvin tehty vaikka ite sanonki...noooh, vähän joku autto...Oikiasti ne on tossa etteisessä istuskelemassa.

 

 

Velttolainen

 

 

Vätystelijä

 

 

On se joskus muka ajattelevakin...onneksi tota ei tartte tehä, kun se saa olla just sellanen ku mimmonen se on nyt...vaikka iliman tapoja.Se passaa minulle...

 

 

 

Yks vai käks corgia ja kenen vai kumman.......sun pää ja mun häntä.

 

 

PERSoonallisen hännällistä...

 

 

Jopa linnutkin ovat ruvenneet löytämään tänne takaisin…Pikkasen oli hienoa lauantai-aamuna seurailla Kanahaukan vapaata lentoa sinisellä taivaalla…Eiköhän ne muutkin eläimet tule takaisin kun kevät etenee…toisaalta välttämättä ei kaikkia tänne enää haluta, mutta aina ei voi valita.

 

Onneksi meillä oli portailla istuskellessa kamera viritettynä kun oltiin tehty sitä lähtöä jo tovi.

 

 

 

 

 

 

 

Tässä on vaan jotain jännää taikaa ...

 

 

 

Tänään tai siis eilen tehtiin poikien kanssa hieno retki tuonne lähikylään ja puikattiin mökilläkin hakemassa romppeita tuonne reissuun…Sehän se on parasta kun niitä voi pitää vapaana, eikä tarvitse aidatulla pihalla pitää sitä pientä kivaa.Vapaus se on kaikkein upeinta ja sitähän huitsissa riittää ja välillä voi käyä tuolla muuallakin, johon on vapaa pääsy nykyisin ku latu mennee vierestä ja autolla pääsee perille.Ei silleen tarttekkaan lik

 

Kotia ku päästiin niin ei tienny nauraakko hengettömänä...On se tuo yks junioriapulainen taas niin mahottoman hauska kiikailujensa kanssa.Hyvin se vetää...Ei voi kun ihailla noin korkeita ääniä. Kuulohan siinä menis jos kuulis ….JB:kin pääseekin sitten kohta toteuttamaan omaa vapauttaan vailla turhia painoja perässään…Ne voi sitten Vättyläisen kanssa yhessä laulaa juomalauluja, vaan pitää kassella kuinka kerkeää…Tuskin ennen reissua…voipi olla vähän liian hankalaa sillä ja Vättyläisellä...Pitkä matka ja kylymä silleen voi tulla kummallekki.


Tuonnehan me tarkalleen tai suunnilleen tuon liekin kohdalle ollaan eksymässä tai eihän me eksytä enää ku luotetaan siihen mitä ollaan opittu suunnistamisesta eli täysillä täyskäännös erisuuntaan, jos tulee jotain eteen. Reissu jossa yksi kaikkein parasta on, että ei ole minkäänlaisia aikatauluja joita pitää noudattaa.Rauhallista seutua ja eikä tartte kuunnella kojootin kiljuntaa, leijonan karjuntaa, norsun tööttäilyä, joutsenen kailotusta, eikä sitä sammakon kurnutustakaan, korkeintaan voi kuulua karhun kuorsausta, ehkä sitten kuunnellaan vaan korpiemme kuiskintaa tai suorastaan kaunista laulua järven toiselta puolelta ja mietitään kukahan siellä laulaa. Tai ei tehä yhtään mitään.Ollaan vaan ja nautitaan vailla minkäänlaisia nykyajan vitsauksia. Pilikillekki on luvattu, että me päästään, jos vaan muistetaan ottaa katkarapuja mukkaan tai sitten opetettaan vaan niitä pilkkejä uimaan...Tosin niinku kesäisin ongellakin syö parhaiten kun ongen molemmissa päissä on liero.Sitten voikin olla kova homma käyttää mielikuvitusta mitenkä kaikki saalis laitetaan...vaan meillähän riittää mielikuvitusta, niinku tähänki asti ollaan mielikuviteltu niin paljon...Keitetään sitten kalasoppaa vaikka niistä avannoista.

 

 

Kutakuinkin jossain tuolla, kun käännätte päänne ylösalasin ja katsotte etuperin oikiaan suuntaan...kun ihan oikiasti voi pohjoisen karttaakin käyttää matkalla Turkuun...Se on vaan pirun mahtava huomata kun on ajanut Vaasan ohi, on pilikkopimiää keskellä ei mitään ja pitäs tietää kinttupoluku toisen tien kautta Tampereelle...Se on testattu,että kääntäminen toimii. Tosin kuski ajo auton Turkuun etuperin ja kyytiläinen jäi johonki takaperin. Kaikki kuitenkin lopen löysi toisensa matkalla takaisin pyörimättä kovin pahasti ympyrää.

 

 

 

Ei tartte varoa länsi-suomalaisia hissinkuljettajia eksyksissä, koska ollaan niin kaukana ja  itä-suomalaisethan on reilua ja rehellistä porukkaa. Jipsulle tosin on vielä koti katsomatta siksi aikaa, vaan eiköhän me jotain keksitä tai ollaan keksimättä.Se on sen ajan ongelma.

 

Näistä minä olen ylpeä isäni sukset, ja nuo on komiat...Tosi ylpeä kun isä  minulle ne antoi ...onhan noilla hienoa hiihellä umpihangessa ...

 

 

Parin päivän päästä on huippupäivä…Suomi kohtaa jääkiekossa..(meinas pentele unohtua) Valko-Venäjän ölympialaisissa ja mehän ollaan nyt viritetty kisakatsomo valamiiksi.Kiitokset hienoista kotiteatterilaitteista.Osattiin ne nyt ihan ite virittää ja muistettiin jopa johot kytkeä oikeisiin kohtiin…ennen sitä joku saa kaiken mitä se haluaa :) eikö se ollu niin, että tiettynä päivänä saa kaiken…

 

…oli joku kolomas juttuki mikä oli vissiin kans keskiviikkona…vaan väliäpä sillä, kun sillä ei oikiastaan lopen ole mitään merkitystä.Tyhyjänpäivänen juttu ja joka ois saanu jäähä tapahtumatta.Nyt se kaduttaa vaan ajan päästä sekin varmaan jo naurattaa.

 

Ainiin onnittelut ja terveiset jonnekki pienestä tytöstäkin    Tullaan katsomaan kunhan kasvaa vähän isommaksi, eiköhän se tule kahden pojan kanssa toimeen vaikka sitten Varjona =)

 

Muutama muukin juttu pitää tässä toteuttaa, kunhan saadaan sieltä pari juttua talteen ja muutetaan ne sitten eripaikkaan.Meidän Harri taisi olla niin oikeassa, kun se jo teki sen ja niinhän tuo näyttää olevan aikansa elänyt juttu…tai sitten voipi riittää muutama muutos…vaan niistä sitten myöhemmin. Kaikkia pitäs keretä tehä ja alakaa olemaan jo vähän organisointi vaikeuksia, kun sehän ei meillä ole niin hienosti koskaan ollu hallussa. Niinjajoo Sonatan kautta Vihreän päivän avulla Viroon vai oliko välissä vielä Järjestyshäiriöitä vai oliko se Karjalanpiirakan   viittä *****ä  kunnioittaen miljoonasti.. Kaikenlaisia mahollisimman mahottomia ja mahdollisia kuitenkin ...ja jos minut on ylipuhuttu poikkeamaan tavoistani, vaikka niin päätin ettei sitä koskaan enää tapahu...niin nuohan ei ole ees toisaalta mahottomia edes toteuttaa...vaan aika näyttää.Voihan se olla, että toteutetaan se matka Englantiin  mutta ihan sama vaikka iskis dementia,eikä mikään toteutus...pääasia, että meillä on jotain mistä ollaan aina   ...sitä ei kaikilla ole, eikä tule vaikka kuin toivoo. Toinen niistä sulkee toisen pois, mutta me eletään mieluummin sen ensimmäisen mukaan ja säilytetään jotain arvokasta.

 

 

Vaan nyt pitää ottaa seuraksi Yrjö Kokon ”Sudenhampainen kaulanauha” ja nauttia huippuhyvän kirjailijan seurasta…Aamulla pitää herätä aikaisten ja pärryyttää kaupunkiin Stockmannille ostaan porkkanoita uuen pyssyn seuraksi vai oliko ne sitä varten..Enivei laatutuotteihan niiden porkkanoiden pitää olla…vai oliko sen pyssyn tarkoitus tehä taivaalle reikiä, että ei tarvitse tähtien tippua sieltä vaan niillä on tilaa siellä olla :)

 

Elikkä näkemiin,näkemiin….Palataan kun muistetaan miten se sitten jatkuikaan…tai sitten laitetaan piste johonkin Iin päälle tai otetaan pokasta mittaa…Voikaapa hyvin ja eläkää tukehtuko raikkaaseen ilimaan.

juu ja johonki tehtiin jo muutoksia..