Veltolle saatiin agiliitopaikka tuonne Tupokseen.Tosin vain neljäksi kerraksi,mutta toivottavasti saamme järjestettyä sille jatkoa.Kartturi ei päässyt nyt eka kerralla kun oli törmännyt yhteen auton kanssa rullaluistimilla.Näkisittepä sen auton :-D Onneksi Jossu oli aivan uskomattoman ihana ja tuli juoksuttaan Velttoa sinne...joo,kyllä se Veltto juoksikin ja kiihdytteli välillä :)
Seuraava teksti on viekkaudella ja vääryydellä kopioitu Jossun blogista...anteeksi Jossu :)
Treenit meni kivasti ja Veltto oli pätevänä. Aluksi hioskeltiin rengasta ja huijattiin koiria etenemään pussisuoralla.Rengas meni loistavasti ja aita-pussi-aita -suoralla Veltto suorastaan keuli. Pujoa otettiin verkoilla ja Veltolla oli selvä juju siitä mikä tämä juttu on. Anne tosin kertoi Veltolla olevan Arkalassa jo oman pujon, joten harjoiteltu ilmeisesti on. Hyvä! Pujoon mentiin myös avokulmasta aidan takaa ja sekin onnistui kivasti. A-esteellä ei ollut ongelmia. Rehellinen juoksukontakti lienee Veltolle parhain tapa tuolle esteelle. Nipistellään noita sekunteja joka paikasta mistä niitä on otettavissa. Sitten mentiin pidempiä koukeroita, joista ensimmäinen oli eräänlainen U, jossa oli tiukka n. 150 asteen käännös aidalta takasinpäin loppusuoralle. Ei moitteita taaskaan, paitsi että onnistuin sössimään ensimmäisen aitariman alas vedättäessäni turhan paljon Velttoon virtaa. Toinen pidempi kiekura oli valssailuharjoitus ja se tehtiin kahdesti. Ensin otin makkarapalkalla ja toisen kurvin vedätin patukan avulla.
Molemmat kurvit onnistui loistavasti, Veltto antoi varmasti itsestään kovinkin konkarimaisen vaikutelman eikä se ollut edes hidas. Meni siis sen verran hyvin vaikka itse kehunkin.
Tais kartturin kokemuskin nyt olla avuksi :-D Illan viimeinen harjoitus oli aita-aita-takaaleikkaus-putkeen ja Veltto toimi edelleen junan vessan tavoin. Meleko ukko!
emmää ois osannu mitään kertoa :) ja kuitenki se ois ollu niin "ruusunpunaista"
että Velttoa ois hävettänyt :) koska minusta se on ihan pätevä,vaikkei siitä mitään hirmu menijää tuu...
mutta virheettömälläkin suorituksella pääsee joskus pitkälle.Ja pääasia,että poika tykkää...kait :-D ainakin se siihen malliin häntää heiluttaa kun näkee mihin ollaan menossa.Ja uskoisin,että sitä vauhtiakin saadaan hieman lisää,kunhan saatas tää homma säännölliseksi.Yritetään kovasti,niin eiköhän se aurinko paista tänne meidän risukassaanki.
Vielä kerran KIITOS Jossu...mää en ossaa sanoa kuin mukavalta se tuntu,kun sanoit että sinä voit tulla :)
JA MEIDÄN PIKKU-VÄTTYLÄ kävi pyörähtään mätsärissä
Olihan siellä pikku-sedän veljen lapsetkin ja kaikki kolme pentua :) olivat vielä samassa kehässä.Hilla aloitti hienosti,saaden punaisen nauhan...tuota Lauran ja Hilla yhteistyötä on kiva katsoa :) tytöt mennee vielä pitkälle,jos tuolla tahilla kehittyvät.
Vätyksellä oli "vastustajana" vuoden ikäinen...anteeksi :) koira.Toi kakara ossaa kyllä yllättää.Me ei oikeesti olla harjoiteltu yhtään tällästä näyttelykäyttäytymistä.(JOO...pentunäytski tulossa vajaan kuukauden päästä...älä säikähä Jossu.Kyl me osataan ;) tai siis mää yritän olla pyörtymättä )
pöydällä ei olla seisty olleskaan,saatikka että joku ois ronklannu hampaita.Näytskihihna meillä oli eka kertaa käytössä.Seuraamista me ollaan Vätyksen kanssa harjoiteltu ilman hihnaa :) ja sen Vätys tekkee hienosti!! Ainoa asia,mitä ollaan oikeesti treenattu leikin ohella on seisominen.
Pikku-ukko meni aivan uskomattoman hyvin...seurasi mua koko ajan.Vai johtuko se siitä kun mää juttelin sille koko ajan :) mietti varmaan,että mitä se koko ajan pulisee.Saatikka mitähän mahto ihimiset miettiä :-D Pöydällä seistiin hienosti ja tuomari sai tutkia läpikotasin ukon. Tuomari ojensi meillekki punaisen nauhan sanoen,että eihän voi tässä muuta tilanteessa antaa kun esiintyminen on niin hienoa pienellä miehellä. Ja tietenki mää oon jäävi tässäkin asiassa,mutta on tuo kakara USKOMATTOMAN ihana.
voiko tosta ilmeestä muuta päätellä :)
On meillä melkein sama tahti :)
olokaa kakarat nyt hilijaa siellä kehän ulkopuolella...setä tullee kohta leikkiin.
Viskikin kävi pyörimässä kehässä,ja loistavasti Viskin esiintyi.Saaden punaisen nauhan.Jatkoa ei tullut kellekkään,mutta tuskimpa se meidän kenenkään
yöunia häiritsi.Ainakin meillä oli yhtenä pääasiana se,että Vätys osasi olla rauhallisesti paikassa missä oli paljon koiria,eikä turhaa hötkyillä.Tosin piti sitä niitä veljen pentuja kurittaa...ne kaks kakaraa on niin mahottomia,että setä joutu välillä ojentaan niitä.
Saatikka mulle ei tarvinnut sitä nostolaitetta käyttää.Pääsin ylös ihan omin apuineni,vaikka kuulemma kaimasta oli näyttänyt aikas kauheelta se ylös nousu,kun niin pitkään Vätyksen kanssa oltiin "asennossa" Siis höh,määhän oon notkia ja elastinen niinku rautakanki,ja eihän tuo seläkä mihinkään notku.On siellä sen verran rautaset tuet :-D Mää vielä yllätän teijät ja teen kuule sellaset kevätjuhla liikkeet,että pois alta.
Lauralle kiitos Vätyksen kuvista :)
Tämä viikko alkoi sitten hyvällä uutisella.Olimme melkein pari kuukautta toisella varasijalla tuonne luonnetestiin Kemiin.Tänään tuli sitten puhelinsoitto,että saimme paikan.Meille tullee aikas vilikas syyskuu:)
elekää ennää mulle mittään jänskää keksikö...mulla ei lyö syvän kohta yhtään ;)
Paitsi yhteen juttuun mää voisin sanua...että toivottavasti :-D
PEEÄSSÄÄ: Tässä meijän oikiasti yhteiset siskot Tera ja Giga
ja pikku rinsessa vielä poseraa issekseen :) on se kyllä niin pieni ja sirpakka <3
Kiitos Hanna kuvista
Kommentit